Vapaalla

"Istun bussissa. Ympärilläni ihmiset juttelevat. Tunnelma on iloinen, mutta haikea. Kaikki lähtevät eri osoitteisiin.

On loman aika. Viime viikkojen sosiaalisuus painaa. 

Joku aloittaa laulamisen. En jaksaisi kuunnella. Päätä särkee. Bussi on kuuma kuin sauna, mutta sille ei voi mitään. Kaikki tuntuu negatiiviseltä. Yritän ajatella jotain muuta. Ajattelen kotia ja perhettäni.

Mitähän niille kuuluu? Miten pikkuveljen päivähoito on sujunut? Onkohan hän saanut leikkikavereita? Paljonko vauva on kasvanut? Jokohan vanhemmat ovat päättäneet nimen?

Tuntuu niin oudolta saapua kotiin. Kotona alkoi heti kuulumisien selvittely. Kaikki on mennyt hyvin. Tuntuu jotenkin ulkopuoliselta. Miksi minä en ole näiden ihmisten kanssa? Tulisiko sitä juteltua kuulumisia heidän kanssaan, jos asuisin?

Melkeen heti alkaa puhelin piriseen. Ystävät kysyvät ja kertovat kuulumisia. Muut opistolaisetkin kirjoittelevat WhatsAppissa. Osa "Snäppää".  Mietin, että mitähän he tekevät?

Illan tullen kaipaan jo opistolle. Tuntuu, että täällä ei olisi mitään tekemistä. No onhan tossa pyykkejä viikattavana ja leluja lattialla. En jaksa nousta siivoamaan. Opistolla voisi olla pääkkärissä. Mutta on se silti hyvä, että olen kotona nii voin levätä."