maanantai 9. marraskuuta 2015

Erilainen isänpäivä


Herätys soi kello 10:30. Heräsin huonosti nukkuneena, enkä olisi jaksanut herätä. Tajusin olevani opistossa. Huonekaverini oli jo ylhäällä, mutten itse jaksanut nousta. Hoksasin yhtäkkiä, että minulla oli jo kiire. Juoksin aamupalalle opiston ruokalaan. 




Klo 12:00 meillä alkoi ensimmäinen ohjelma.  Ensimmäisenä piti soittaa isälle. Itse en voinut soittaa, joten lähetin ääniviestin. Viestissä lauloimme koko opiston voimalla:

Paljon onnea vaan,
paljon onnea vaan,
paljon onnea isä,
paljon onnea vaan.




Seuraavaksi oli esityksiä. Oli kiva katsoa, kun ohjelmaa oli suunniteltu ja harjoiteltu etukäteen. Sen jälkeen oli tietokilpailu, joka päättyi Muukalan poikien ja Jämerän tyttöjen tasapeliin. Voittaja ratkaistiin siten, että annettiin sana väärinpäin ja se piti sanoa oikein. Jämerä voitti. Sen jälkeen olimme lähes koko opiston väen kanssa norjalaista.   




Illalla oli seurat. Ennen niitä kävimme muutaman opistolaisen kanssa yhen mummolassa. Oli kiva käydä kylässä. Seurojen jälkeen menimme yhdelle paikalliselle miehelle kylään. Hän on tosi huumorintakuinen mies ja saimme nauraa illan aikana ihan kylliksi asti.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti